Tarkastuslautakunta ei kuulosta kauhean hohdokkaalta luottamustoimelta eikä sellaiselta tehtävältä, johon ”poliittista uraansa” vasta aloittelevan ihmisen kannattaisi – ainakaan näkyvyyden puolesta – hakeutua. Tarkastuslautakunta ei päätä koulujen määrärahoista, kaavoista tai uusista investoinneista. Se ei jaa avustuksia eikä varsinaisesti tee ”poliittisia avauksia”.

Silti tietoisesti pyrin tarkastuslautakunnan jäseneksi silloin, kun luottamustoimia kuntavaalien jälkeen jaettiin. Ajattelin, että tarkastuslautakunta antaa näköalapaikan kaupungin kaikkiin toimialoihin. Enkä ollut väärässä. Tarkastuslautakunnassa työskentely on ollut todella opettavaista!

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kysyä, ovatko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet, onko toiminta ollut tarkoituksenmukaista ja saadaanko käytetyillä resursseilla aikaan sitä, mitä on luvattu. Arviointia tehdään kaupungin lisäksi koko kaupunkikonsernin toiminnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa valtavan tietomäärän omaksumista, kysymysten esittämistä, kokonaisuuksien hahmottamista sekä kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta.

Vuoden 2025 arvioinnissa tarkastelimme esimerkiksi kaupungin talouden kehitystä, investointeja, sopeutustoimia ja toimitilojen hallintaa. Kuulimme asiantuntijoita ja analysoimme sitä, miten kaupungin strategia, kaavoitus ja elinkeinopolitiikka tukevat tulevaisuuden kasvua.

Toinen keskeinen huomio liittyi henkilöstöön. Vuoden 2025 arviointityössä pohdittiin toimialojen sairauspoissaoloja, johtamista, osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia ja sitä, pystyykö organisaatio vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Niin ikään pureuduimme kaupungin työllisyystilanteeseen ja työllisyyspalvelujen uudistukseen.

Tyypillisessä kokouksessaan tarkastuslautakunnan kuultavana on eri toimialojen asiantuntijoita ja kokouksissa perehdytään erilaisiin asiakirjoihin. Tämän lisäksi tarkastuslautakunta tekee myös vierailuja kaupungin ja sen tytäryhtiöiden toimipisteisiin. Vierailukäynnit konkretisoivat tehtyjä päätöksiä. Esimerkiksi investointien osalta neliömetrien ja eurojen lisäksi näkyväksi tulee muun muassa saavutettavuuteen, koulujen pedagogisiin ratkaisuihin ja tilojen tarkoituksenmukaisuuteen liittyvät näkökulmat.

Yksi itselleni tärkeistä näkökulmista on ollut, totta kai, ilmastotyön tarkastelu. Miten ilmastotavoitteet näkyvät talousarviossa, investoinneissa, hankinnoissa, rakentamisessa ja jokapäiväisessä toiminnassa?

Viime vuosien maailma on opettanut, että kaupungin pitää pystyä varautumaan myös tilanteisiin, joita ei voida tarkasti ennustaa. Päätöksissä on kyettävä katsomaan pidemmälle kuin seuraavaan talousarviovuoteen.

Kaupungin tytäryhtiöiden toimintaan perehtyminen on ollut erinomaista oppia omistajaohjauksesta.

Tarkastuslautakunnan jäsenyys on ollut ennen kaikkea koulutusa siihen, miten julkista valtaa käytetään vastuullisesti. Mitä tämän päivän päätökset tarkoittavat tulevien valtuustokausien ja seuraavien sukupolvien näkökulmasta?

Pidän erityisen paljon myös siitä, että lautakunnassa tuntuvat katoavan edustajien puoluepoliittiset taustat. Olemme aidosti tekemässä yhdessä asioita Joensuun parhaaksi. Tällaista henkeä toivoisin politiikkaan laajemminkin!