Apu ei ehdi, jos se tulee liian kaukaa

Tämän mielipidekirjoituksen laadimme yhdessä Jani Holopaisen kanssa. Jani on toiminut pitkään sopimuspelastajana Joensuussa. Kirjoitus jätettiin julkaistavaksi Helsingin Sanomille 14.4.2026.

Puolangalla, noin 2 300 asukkaan kunnassa, ei ole minkäänlaista palokuntaa. Tulipalon sattuessa lähin yksikkö tulee Paltamosta tai Suomussalmelta, jotka molemmat sijaitsevat lähes tunnin ajomatkan päässä. Tässä ajassa ehtii helposti palaa maan tasalle kokonainen rivitalo, kuten valitettavasti 13.4.2026 saatiin todistaa. Tilanne on käsittämätön, vaikkakin laillinen. Puolangan tapauksessa henkilövahingoilta onneksi vältyttiin. 

Sopimuspalokunnat, joiden toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, hoitavat suuren osan Suomen pelastustehtävistä ja kattavat valtaosan maamme pinta-alasta. Esimerkiksi Puolangalta löytyy kuusi vuotta sitten rakennettu paloasema, mutta eipä siitä ole apua, jos tekijät puuttuvat.

Jos pelastusalueet eivät pysty turvaamaan paikkakunnalle vakinaista henkilöstöä, miten varmistetaan, että sopimuspalokunnilla on toimintaedellytykset? 

Ensiksikin pelastustoimintaan osallistuvien asemaa tulee parantaa esimerkiksi Puolustusvoimien reservitoimintaa mukaillen. Sivutoiminen pelastushenkilöstö voi toimia normaalisti muissa ammateissa, mutta hälytyksiin ja koulutuksiin osallistuminen tulee varmistaa, tarvittaessa lakisääteisesti.

Lisäksi sopimuspalokuntatoimintaan osallistumisen tulee olla taloudellisesti mahdollista ja kannattavaa. Työttömyysturvan suojaosaa on muutettava niin, ettei osa-aikainen pelastustoimintaan osallistuminen heikennä kohtuuttomasti työttömyysturvaa. Lisäksi sopimuspelastajat on palautettava varallaolokorvauksen piiriin, sillä pienemmillä paikkakunnilla pelastustoimen vakinaista henkilökuntaa ei ole.

Parhaillaan hyvinvointialueiden ja pelastusalueiden tiukassa taloustilanteessa valtiovarainministeriö vaatii alueita vähentämään tulipaloja. Tavoite on totta kai kannatettava. Kukapa ei haluaisi vähentää onnettomuuksia? Mutta kuka tämän ennaltaehkäisevän työn tekee, jos paikallinen pelastusvalmius puuttuu kokonaan? 

Lisäksi pelastustoimen vasteajat on otettava tarkasteluun. Miten pelastustoimen “riittävyys” mitataan, jos vasteaikoja ei ole määritelty?

Ihmishenki yhtä arvokas kaikkialla Suomessa. Turvallisuus ei saa olla postinumeroasia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *