Karjalaisessa 13.3.2026 julkaistu mielipidekirjoitus.

Viime aikoina mediassa on noussut esiin useita merkittäviä muutoksia julkisen hallinnon digitalisaatiossa. Viimeisimpänä otsikoissa on ollut Kelan pitkään valmisteltu tietojärjestelmien uudistus, Eepos. Kelan tavoitteena on automatisoida jopa 80 % etuuspäätöksistä. Tämän loogisena seurauksena Kelan työntekijämäärä tulee vähenemään merkittävästi, tämän hetkisen tiedon mukaan noin 1000 työntekijällä. Kelan ratkaisun taustalla on puhtaasti säästötoimenpiteet. Pohjois-Karjalassa Kelan toimipisteet Joensuussa ja Lieksassa ovat tärkeitä työnantajia. Kun työpaikat uhkaavat kadota, käykö niin, että tämä tehostaminen lisääkin samalla etuuksien tarvitsijoiden määrää?

Samanaikaisesti sekä Kelan asiakastietojen, Verohallinnon asiakastietojen että myös suomalaisen vaalidatan tallentamista on suunniteltu yhdysvaltalaisten teknologian tarjoajien ratkaisujen varaan. Suomalaiset viranomaispalvelut ja arkaluontoiset tiedot sijoitetaan järjestelmiin, jotka eivät ole kokonaan EU- tai ETA-alueen lainsäädännön piirissä.  Esimerkiksi viranomaiskäytössä olevan suomi.fi:n toiminta on jo tällä hetkellä riippuvaista yhdysvaltalaiselta teknologiajätiltä vuokratusta pilvestä. On kestämätöntä, että  suomalaisten arkaluontoisia terveystietoja ja muita henkilökohtaisia tietoja käsitellään ulkomaisissa pilvipalveluissa, joissa Suomen valtio ei voi täysin valvoa tietojen sijaintia tai käyttöä.

Onko julkishallinnon tärkeä digitaalinen infrastruktuuri rakennettu omien kansalaisten ja demokratian etujen mukaisesti vai luotetaanko liiaksi ulkomaisiin monikansallisiin toimijoihin? Jos näiden globaalien toimijoiden palvelut häiriintyisivät tai epävakaa maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaisi sopimuksellisia riitatilanteita, seurauksena voisi olla laaja-alaisia ongelmia viranomaistoiminnallemme. Tämä on sekä tietoturvan että kansallisen itsemääräämisen kysymys.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan: kansalaisten oikeudet, data ja demokratia eivät voi olla riippuvaisia kolmansien maiden lainsäädännöstä tai ulkopuolisista poliittisista mielivallasta!

Kriittiset julkiset digipalvelut on rakennettava suomalaisten ja eurooppalaisten toimijoiden varaan, EU/ETA-alueella sijaitseville palvelimille ja eurooppalaisin tai avoimin ohjelmistoratkaisuin. Tämänkaltainen ratkaisu vahvistaisi sekä turvallisuutta että digitaalista omavaraisuutta. Ja mikä parasta: samalla se tukisi kotimaista ja eurooppalaista teknologia-alaa ja työpaikkoja sekä vähentäisi riippuvuutta amerikkalaisista monopolipeleistä ja teknologiamiljardööreistä.

Miltäpä kuulostaisi esimerkiksi Kelan Pohjois-Karjalan datakeskus, jossa hyödynnettäisiin kotimaista pilvi- ja digiosaamista? Tällainen ratkaisu tukisi työpaikkoja Pohjois-Karjalassa ja loisi osaamista, jota voitaisiin hyödyntää laajemmin koko EU:ssa.

Automaatio sinänsä ei ole pahasta, mutta ratkaisuissa tulisi ottaa huomioon inhimilliset, sosiaaliset ja turvallisuuskysymykset – ei vain lyhyen aikavälin kustannussäästöt.