{"id":390,"date":"2026-06-09T19:57:15","date_gmt":"2026-06-09T19:57:15","guid":{"rendered":"https:\/\/teijaalanen.fi\/?p=390"},"modified":"2026-06-09T20:30:34","modified_gmt":"2026-06-09T20:30:34","slug":"palokin-kosket-vapaiksi-free-palokki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/2026\/06\/09\/palokin-kosket-vapaiksi-free-palokki\/","title":{"rendered":"Palokin kosket vapaiksi! Free Palokki!"},"content":{"rendered":"\n<p>Paljon otsikkoa pidemp\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 ei oikeastaan tarvitsisi kirjoittakaan, sill\u00e4 otsikko ei j\u00e4t\u00e4 arvailujen varaan, mit\u00e4 mielt\u00e4 Palokki-asiasta olen. Jos asia on sinulle vieras, niin avaan kuitenkin v\u00e4h\u00e4n taustoja&#8230;<\/p>\n\n\n\n<p>Olet varmasti kuullut tai lukenut viime vuosina puhuttavan paljon luonnon monimuotoisuudesta. Ehk\u00e4 olet t\u00f6rm\u00e4nnyt my\u00f6s keskusteluun vaelluskalojen ahdingosta. Kotimaisista kaloistamme Saimaan j\u00e4rvilohi ja j\u00e4rvitaimen ovat sukupuuton partaalla. Toimenpiteit\u00e4 n\u00e4iden kalalajien pelastamiseksi tarvitaan nyt.&nbsp; &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Samaan aikaan yksi koko maan merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ennallistamishankkeista seisoo paikallaan. Palokin kosket Hein\u00e4vedell\u00e4 odottavat vapauttamistaan. Palokin kosket tukkii 1960-luvulla rakennettu vesivoimalan pato, jonka merkitys Suomen tai edes Pohjois-Karjalan s\u00e4hk\u00f6ntuotannon kannalta on olemattoman pieni. Voimalan energiantuotto vastaa kahden ison tuulimyllyn tuottamaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 me siis viel\u00e4 odotamme? Kuinka kauan viel\u00e4 panttaamme yht\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 luontoteoista koko Suomessa?<\/p>\n\n\n\n<p>Palokin padon taakse on suljettu ainutlaatuinen koskivesist\u00f6. Sen vapauttaminen olisi monien asiantuntijoiden mukaan t\u00e4rkein yksitt\u00e4inen teko, jolla voitaisiin vahvistaa Vuoksen vesist\u00f6n uhanalaisia vaelluskalakantoja. Erityisesti \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen Saimaan j\u00e4rvilohi ja eritt\u00e4in uhanalainen j\u00e4rvitaimen tarvitsevat kipe\u00e4sti uusia luonnollisia lis\u00e4\u00e4ntymisalueita. (<a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2026\/01\/miksi-palokin-pato-pitaa-purkaa-vastaamme-10-kysymykseen\/?utm_source=chatgpt.com\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">WWF Suomi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p>Palokin padon purkamisella voitaisiin palauttaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jopa kymmeni\u00e4 hehtaareja kutu- ja poikastuotantoalueita sek\u00e4 avata vaelluskaloille noin 1500 kilometri\u00e4 vesireittej\u00e4 yl\u00e4virran vesist\u00f6ihin. Arvioiden mukaan alue voisi tuottaa vuosittain jopa kymmeni\u00e4 tuhansia vaelluskalojen poikasia. (<a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2026\/01\/miksi-palokin-pato-pitaa-purkaa-vastaamme-10-kysymykseen\/?utm_source=chatgpt.com\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">WWF Suomi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p>Jos Palokista luovuttaisiin, mit\u00e4 menetett\u00e4isiin?<\/p>\n\n\n\n<p>Voimalaitos tuottaa teoreettisesti noin 29,5 gigawattituntia s\u00e4hk\u00f6\u00e4 vuodessa. Se on murto-osa Suomen s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta, noin 0,04% koko maan tuotannosta. On vaikea perustella, miksi arvokas koskiluontokohde edelleen padottuna n\u00e4in v\u00e4h\u00e4isen energiatuotannon vuoksi. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"768\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/teijaalanen.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Hiitolanjoki-768x1024.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-392\" srcset=\"https:\/\/teijaalanen.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Hiitolanjoki-768x1024.jpeg 768w, https:\/\/teijaalanen.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Hiitolanjoki-225x300.jpeg 225w, https:\/\/teijaalanen.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Hiitolanjoki-1152x1536.jpeg 1152w, https:\/\/teijaalanen.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/Hiitolanjoki.jpeg 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 768px) 100vw, 768px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>On totta, ett\u00e4 padon purkaminen on kallista ja siihen liittyy monenlaisia haasteita. Samaa keskustelua k\u00e4ytiin my\u00f6s silloin, kun Hiitolanjoen patojen purkamisesta alettiin puhua.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta mit\u00e4 tapahtui, kun kolme vanhaa patoa lopulta purettiin ja joki ennallistettiin?<\/p>\n\n\n\n<p>Hiitolanjoki her\u00e4si. Vaelluskalat palasivat kutemaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vuosikymmeniin. Uhanalaisille lohikaloille avautui uusia lis\u00e4\u00e4ntymisalueita ja alueen luontomatkailu on vahvistunut. Hanketta voi pit\u00e4\u00e4 kansallisena ennallistamisen menestystarinana. WWF:n mukaan Hiitolanjoen ennallistaminen tuotti noin 1,5 hehtaaria uusia lis\u00e4\u00e4ntymisalueita vaelluskaloille. Palokissa potentiaali on moninkertainen! (<a href=\"https:\/\/wwf.fi\/uutiset\/2026\/01\/miksi-palokin-pato-pitaa-purkaa-vastaamme-10-kysymykseen\/?utm_source=chatgpt.com\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">WWF Suomi<\/a>)<\/p>\n\n\n\n<p>Hiitolanjoki on el\u00e4v\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten luonto voi toipua h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n nopeasti, kun siihen annetaan mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n<p>Millaisen perinn\u00f6n haluamme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tuleville sukupolville? Haluammeko pit\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4 pient\u00e4 ja helposti korvattavaa s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa vai palauttaa yhden Suomen merkitt\u00e4vimmist\u00e4 koskireiteist\u00e4 eloon? Haluammeko n\u00e4hd\u00e4 j\u00e4rvilohen katoavan lopullisesti vai antaa sille mahdollisuuden selviyty\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Palokin koskien vapauttaminen on kirjattu Orpon hallitusohjelmaan. Valtiolla on jo osoitettuna rahoitusta hankkeen edist\u00e4miseen. Selvityksi\u00e4 on tehty. Hy\u00f6dyt tunnetaan. Luontovaikutukset tunnetaan. Pohjois-Karjalassa on poliittista tahtoa&nbsp; tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>Etenemisen tiell\u00e4 on en\u00e4\u00e4 Pohjois-Karjalan S\u00e4hk\u00f6, joka on ollut niin valtiolle kuin kunnille hankala neuvottelukumppani. Pohjois-Karjalan S\u00e4hk\u00f6 on yhti\u00f6, jonka omistavat 99 prosenttisesti kunnat. Ihmettelen edelleen sit\u00e4, ett\u00e4 jos yhti\u00f6 ei kunnioita omistajiensa tahtoa, miksei yhti\u00f6n johtoa laiteta vaihtoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Jokainen vuosi viivyttely\u00e4 on vuosi pois j\u00e4rvilohen, j\u00e4rvitaimenen ja vapaan virtaveden tulevaisuudesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Paljon otsikkoa pidemp\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 ei oikeastaan tarvitsisi kirjoittakaan, sill\u00e4 otsikko ei j\u00e4t\u00e4 arvailujen varaan, mit\u00e4 mielt\u00e4 Palokki-asiasta olen. Jos asia on sinulle vieras, niin avaan kuitenkin v\u00e4h\u00e4n taustoja&#8230; Olet varmasti kuullut tai lukenut viime vuosina puhuttavan paljon luonnon monimuotoisuudesta. Ehk\u00e4 olet t\u00f6rm\u00e4nnyt my\u00f6s keskusteluun vaelluskalojen ahdingosta. Kotimaisista kaloistamme Saimaan j\u00e4rvilohi ja j\u00e4rvitaimen ovat sukupuuton partaalla&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":395,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[106],"tags":[600,612,95,602,572,604,584,594,576,577,587,596,610,582,593,597,574,609,592,578,589,583,607,614,601,147,595,580,571,573,570,603,586,591,615,159,611,575,608,613,599,581,579,585,590,606,598,588,605],"class_list":["post-390","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-reunamerkinta","tag-biodiversiteetti","tag-ekologinen-palautuminen","tag-elinvoima","tag-energiantuotanto","tag-free-palokki","tag-hallitusohjelma","tag-heinavesi","tag-ita-suomi","tag-jarvilohi","tag-jarvitaimen","tag-kalakantojen-elvyttaminen","tag-kalastusmatkailu","tag-kalojen-lisaantymisalueet","tag-kalojen-vaellusreitit","tag-kansalaisvaikuttaminen","tag-kestava-kehitys","tag-koskien-vapauttaminen","tag-koskiluonto","tag-kuntalaisaloite","tag-lohikalat","tag-luonnon-ennallistaminen","tag-luonnon-monimuotoisuus","tag-luonnon-virkistyskaytto","tag-luonnonarvot","tag-luonnonperinto","tag-luonnonsuojelu","tag-luontomatkailu","tag-padon-purkaminen","tag-palokin-kosket","tag-palokin-padon-purku","tag-palokki","tag-pohjois-karjalan-sahko","tag-saimaan-jarvilohi","tag-suomen-luonnonsuojeluliitto","tag-tulevat-sukupolvet","tag-uhanalaiset-lajit","tag-vaellusesteet","tag-vaelluskalat","tag-vapaat-joet","tag-vesiekosysteemit","tag-vesistojen-kunnostus","tag-vesivoima","tag-virtavesien-ennallistaminen","tag-vuoksen-vesisto","tag-wwf","tag-yhteiskunnallinen-vaikuttaminen","tag-ymparistonsuojelu","tag-ymparistopolitiikka","tag-ymparistovaikutukset"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/390","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=390"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/390\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":397,"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/390\/revisions\/397"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/395"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=390"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=390"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/teijaalanen.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=390"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}